Teksti Mauno Särkkä

Kuinka avata nuorille globaaleja ympäristö-, ihmisoikeus- ja kehityskysymyksiä kokonaisvaltaisesti? Miten nivoa ne nuorten omiin elämäntapavalintoihin? Ekologisen velan käsite mahdollistaa tämän.

Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä...

Ekologisen velan käsitteen avulla ympäristökriisiä voidaan tarkastella ensisijaisesti oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Kyse on siis luonnon hyvinvoinnin lisäksi myös luonnonvarojen ja globaalin vallan epätasaisesta jakautumisesta ja siten tasa-arvosta, demokratiasta sekä tietynlaisesta yhteiskunnallisen kehityksen ideologiasta.

Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, 20 ihmistä kuluttaisi 80 prosenttia maailman luonnonvaroista. Tähän tosiasiaan kiteytyy ekologisen velan idea.

Pieni ihmiskunnan eliitti kerryttää ylikulutuksellaan joka päivä velkaa paitsi luonnolle, myös ihmiskunnan enemmistölle, joista köyhimmiltä se vie mahdollisuuden perustarpeiden tyydyttämiseen. Kun nuori ostaa uudet muotifarkut, hän vie samalla Pakistanin maaperästä 10 000 litraa vettä, joka tarvittiin housujen puuvillan kasvattamiseen. Tämä vesi on pois paikallisten ihmisten ruokakasvien viljelystä ja se on suoraa velkaa, jonka rikkaat ottavat köyhiltä, mutta jota ei koskaan makseta takaisin.

Syyllisyydentunnosta syvärakenteiden tiedostamiseen

Ekologisen velan mekanismien ymmärtäminen ohjaa nuorten huomion yksilöllisestä  syyllisyydentunnosta yhteiskunnallisten syvärakenteiden tiedostamiseen. Kulutuksen ja tuotannon kasvuun perustuva yhteiskuntaideologia sekä kansainvälisen politiikan ja talouden epäreilut valtasuhteet rajoittavat nuorten mahdollisuuksia toimia eettisesti.

Ekologisen velan lähestymistapa tarjoaakin mahdollisuuden pohtia, mistä hyvässä elämässä oikein on kysymys ja mitä yhteiskunnallisia muutoksia tarvittaisiin, jotta suhde ympäristöön ja globaalin etelän ihmisiin voitaisiin muuttaa vastavuoroiseksi.

Uusia materiaaleja ekologisen velan ymmärtämiseen

Vaikka ekologisen velan periaate saattaa vaikuttaa aluksi haastavalta, sen soveltamisesta yläkoulun ja toisen asteen oppilaiden ympäristö- ja globaalikasvatukseen on hyviä kokemuksia. Maan ystävät on yhdessä Uuden Tuulen, Luonto-Liiton, Emmaus Aurinkotehtaan sekä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa luotsannut vuosien 2011–2012 aikana hanketta ”Globaalia ympäristökasvatusta – ekologinen velka jäsentämässä tasa-arvoisempia Pohjoisen ja Etelän välisiä suhteita”.

Hankkeen toimintamuotoja ovat olleet kouluvierailut, kaupunkikävelyt ja ammattikasvattajien koulutukset. Hankkeen materiaalit ovat vapaasti käytettävissä netissä ja ne tarjoavat runsaasti toiminnallisia harjoituksia ekologisen velan käsittelemiseen nuorten kanssa.

Ekologinen velka on

* ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttamaa velkaa maapallolle

* globaalin pohjoisen velkaa globaalille etelälle.

Tarkempaa tietoa

* http://www.maanystavat.fi/ekologinenvelka/materiaalit.html

* Ekologinen velka. Mitä se on ja miten se kertyy? Uusi Tuuli ry. 2009. Toim. Eskelinen, Teppo. http://www.estelle.fi/files/ekologinen_velka.pdf

Kirjoittaja Mauno Särkkä on Luonto-Liiton edustaja Ekologinen velka -ympäristökasvatushankkeen ohjausryhmässä.